Artikkelit

The Box -elämyshanke palkittiin vuoden innovaationa PRO 2018 -gaalassa


25.1.2018 mediatiedote, julkaistavissa heti

PRO 2018 -palkinnot jaettiin Helsingissä 25. tammikuuta 2018. Haaga-Helia amk:n ja Tekesin elämyshanke The Box palkittiin uudessa innovaatiosarjassa vuoden innovaationa.

PRO-gaalassa annetaan vuosittain tunnustusta horeca-alan parhaille. Helsingin Wanhassa Satamassa pidettyyn gaalaan kokoontui finalistien lisäksi iso joukko hotelli- ja ravintola-alan toimijoita kannustamaan suosikkejaan ja nauttimaan juhlatunnelmasta.

Haaga-Helia amk:n ja Tekesin elämystilahanke The Box palkittiin innovaatiosarjassa vuoden innovaationa.

– Hienoa, että meillä on ollut mahdollisuus päästä kokeilemaan ennennäkemätöntä tekniikkaa oikeissa toimialan paikoissa, oikeiden asiakkaiden kanssa, virtuaalisuutta ja rikastettua todellisuutta hyödyntävän hankkeen projektipäällikkö ja idean ”isä” Pasi Tuominen Haaga-Heliasta iloitsee.

The Box antaa lisäarvoa horeca-alan perusliiketoimintaan rikastamalla olemassa olevaa todellisuutta tuoksuin, kuvin, videoin, äänin ja tuntemuksin. Hanke on tehnyt simulaatioita niin Joulupukin kammarin, Lapland Hotelsien kuin useiden ravintola-alan yritysten kanssa. The Boxin yhteistyökumppaneita ovat Manchester Metropolitan University, Universidado do Algrave, Hotelschool den Hague, Metos, Pixoi, Pinto, CMB Ravintolat, Flik, Fantasia Works, Hotel Haaga, Ähtäri Zoo ja Sinebrychoff.

– Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita, ilman heitä tätä ei olisi olemassa, Tuominen toteaa.

Ammattilaisista ja Aromi-lehden työntekijöistä koostuva esivalintaraati valitsee kisassa 15 sarjan finalistit ja lopullisen päätöksen PRO-palkitusta tekee tuomaristo äänestämällä. Jokaisella tuomarilla on yksi ääni. PRO-palkintoja on jaettu vuodesta 2003 alkaen.

The Box -hanke, Haaga-Helia amk
Pasi Tuominen, projektipäällikkö
pasi.tuominen(at)haaga-helia.fi
Puh. +358 40 488 7536

Eeva Puhakainen, tiedotus & kuvapyynnöt
eeva.puhakainen(at)haaga-helia.fi
Puh. +358 40 488 7166

Lisätietoa The Boxista verkossa www.thebox.fi ja www.facebook.com/imagineeringbox/

Ikkunapaikka 1/2018: The Box tekee illuusiosta reaaliaikaisen ja todellisen

Ikkunapaikka 1/2018The Box tekee illuusiosta reaaliaikaisen ja todellisen

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin elämyshanke The Box mahdollistaa elämyksellisen tavan esitellä pohjoisen matkailua, esimerkiksi joulupukkia, revontulia tai igluja.

Elintason nousun myötä maailmassa on miljoonia uusia matkailijoita. Suomi on silti suuressa mittakaavassa kohteena vielä tuntematon. Haaste on, kuinka suunnitella oikeat matkapaketit eri kohderyhmille ja miten myydä ja markkinoida suomalaisia elämyksiä kustannustehokkaasti kilpailuilla matkailumarkkinoilla.

Keinotodellisuus

Kuva kertoo toisenlaisia tarinoita kuin sanat. Koettu 360-asteen elävä kuva moninkertaistaa viestin. The Box keinotodellisuutta hyödyntävine aististimulaatioineen tuottaa aitoja elämyksiä ja herättää tunteita. Asiaa kokematon ei voi tietää, miltä askeleet kuulostavat Kuusamon pakkaslumella tai miltä tuoksuu kävelyretkellä syksyisessä Nuuksion sienimetsässä. Myös nokipannukahvihetki hohtavalla keväthangella eroaa kahvilaketjun lattenautinnosta. The Boxin sekoitetun todellisuuden keinoin tällainen kokemus voidaan esittää vaikkapa matkamessuilla Singaporessa.

Kuvateksti: Virtuaalijoulupukkia on kehitetty niin Haaga-Helia amk:n testitilassa kansainvälisten opiskelijaryhmien kuin Tampereella hotellin kokoustilassa asiakkaiden kanssa.

VR, AR, MR vai XR?

Virtuaali- ja sekoitetun todellisuuden (MR) suosio on kasvussa. VR-lasit ovat todettu rajalliseksi tavaksi välittää elämyksiä ja haasteena on etenkin eristäytyminen toisista. Seinille tai muille pinnoille heijastettavine projisointeineen The Box mahdollistaa yhdessä koettujen elämysten kehittämisen, testaamisen ja markkinoinnin.
Sekä Haaga-Helian Haagan kampuksen testitilassa että elinkeinon kanssa kentällä on vuodesta 2016 tehty kymmeniä rikastetun todellisuuden (AR) simulaatioita. Yhdistämällä digitaalisesti lisättyä kokemusta (XR) aitoihin elementteihin, tarinoihin ja henkilökohtaiseen palveluun, The Box muuntautuu joulupukin pajasta pandataloksi, sienimetsäksi tai korppoolaiseksi kalastajasatamaksi – napin painalluksella! Illuusio reaaliaikaisesta tässä ja nyt -kokemuksesta on todellinen.

Kätevästi mukaan

Tulevaisuudessa The Box kulkee kuljetuslaatikoissa lentokoneessa tai henkilöautossa ja on koottavissa nopeasti paikasta tai ajasta riippumatta. Palvelun avulla mahdollistetaan kustannustehokas kansainvälinen näkyvyys matkailualan yrityksille, kun ollaan näkyvillä pienillä kustannuksilla kansainvälisisä tapahtumissa.

The Box -konseptia on testattu yli 5 000 asiakkaalla Gastro 2016- ja MATKA 2017 -messuilla, Sauce 2016 -tapahtumassa, Hotelli Mesikämmenessä Ähtärissä, Lapland Hotels Tampereessa ja kiinteässä testilaboratoriossa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Lisätietoja www.thebox.fi

Teksti: Eeva Puhakainen ja Pasi Tuominen, kuva: The Box

Vitriini 6/2017: Vaativa kuluttaja haluaa uniikkia palvelua

Vaativia kuluttajia yhdistää se, että lähes kaikki on jo koettu ja saatu. Miten heihin tehdään vaikutus? Miten toiveet ylitetään? Vastaus piilee aidossa kokemuksessa ja uudessa, älykkäässä teknologiassa.

Kuluttajat ovat entistä vaativampia. Suomessa käy yhä enemmän kaiken kokeneita premium- ja luksusmatkailijoita.

Vaativat kuluttajat ovat lifestyle-matkailijoita, joiden laatutietoisiin elämäntapoihin kuuluvat hyvinvointi, elämykset, kulttuuri ja liikunta. He voivat olla myös niin sanottuja bleisure-matkailijoita, jotka yhdistävät työn ja vapaa-ajan matkallaan. He liikkuvat yksilöllisesti, mutta seuraavat innokkaasti suosittelusivustoja ja some-kanavia.

Yleisesti premium-matkailija haluaa uniikin palvelukokemuksen ja aukottoman prosessin, jonka ytimiä ovat yksityiskuljetukset kohteeseen, mahtihuoneistot, erinomaiset ateriat ja yksityisyys. Heille itsestään selvää on laukunkanto, houstaus ja vieraanvaraisuus, jossa concierge on sopivasti sekä läsnä että piilossa ja hoitaa huomaamatta juoksevat asiat ja pikatoiveet. Yhdellä soitolla järjestyy juhlaväkeä, limusiini, susiturkki tai luksusmerkkilaukku.

Suomessa on vain vähän superrikkaille sopivia luksusmajapaikkoja. Viileähköt kesämme voivat olla myyntivaltti, eivät kuitenkaan jahdin vuokraajalle. Kansainväliset luksusmatkatoimistot ja concierge-yritykset ovatkin keskittyneet Suomen luontokohteisiin. Ne räätälöivät euraasialaisille asiakkailleen korkeatasoisia ohjelmia ja eräseikkailuja. Suomesta myydään luonnon taikaa, igluja ja kelomökkejä.

Osa ohjelmapalvelutuottajistamme luottaa edelleen hotelli- ja safariyhdistelmään, osa uskoo sähköttömyyteen ja luonnonantimiin, osa rakentaa erämaahan loisteliaita glamorous-camping- eli glambing-majoituksia. Olipa asiakaslupaus mikä tahansa, se pitää lunastaa.

Keinotekoinen aito luonto

Palveluinfra ja logistiikka ovat Suomessa aina toimineet, jopa talvisin. Lentokenttä pidetään auki, ja yksityisjetit saadaan kylmältä suojaan. Sviittien, villojen ja iglujen taso on parantunut. Monessa mielessä olemme pohjolan lintukoto, jossa turvamiehetkin voivat huoahtaa ja käydä lumisotaa perheen lasten kanssa.

Mutta entä jos lunta ei ole, eivätkä revontulet leisku? Lumitykki ja revontulivahti ovat ratkaisuja, jotka toimivat tiettyyn pisteeseen saakka. Uudenlainen vaihtoehto on lisätä, muuntaa, rikastaa todellisuutta ja mielialoja. Lasiseinät tai iglujen lasit voisivat olla uhd-paneeleja, joista pilvisenä yönä esitettäisiin tauotonta revontulisinfoniaa. Kun taivas on kirkas ja revontulet näkyvät, paneelit toimivat normaaleina ikkunalaseina ja mahdollistavat aidon elämyksen ihailun.

Vastaavaa ideaa käytetään Dubaissa Burj al-arab -pilvenpiirtäjähotellin näköalatasanteella, jossa hiekkamyrskyn aikaan ihaillaan Dubaita kirkkaasta lintuperspektiivistä. Nappia painamalla päivämaisema vaihtuu yön miljooniin valoihin ja tähtitaivaaseen. Pinta toimii myös mediaseinänä ja täsmämarkkinointikanavana.

Kuluttaja on valmis maksamaan laadusta

Ruoan taso on Suomessa hyvin korkea. Hygienia, tasalaatuisuus ja luonnon sesonkiantimet ovat kilpailuetujamme, jopa pop up -tapahtumissa. Siinä missä isot kotimaiset kesäfestivaalit ovat satsanneet erityisryhmien palveluihin gastrorekkoineen ja samppanjabaareineen, ovat monet tapahtuma-areenat vielä perinteisemmillä linjoilla.

Modernille kuluttajalle pelkkä tapahtuma ei enää riitä. Tapahtumaan osallistumisessa on kyse enemmästä: laadukkaasta yhdessäolosta, elämyksestä ja sen reaaliaikaisesta jakamisesta näkyvästi omalle heimolle.

VIP = vaivattomuus

Kesäfestareilla vip-lipun haltijoille on tehty omia tiloja, paketteja ja mobiilisovelluksia. Väki, joka 30 vuotta sitten yöpyi camping-alueella, haluaa nyt hyvään sänkyyn. Laadusta ja mukavuudesta ollaan valmiit maksamaan.

Vip tarkoittaa vaivattomuutta. Siinä ei ole kyse massasta erottautumisesta, vaan halusta välttää jonot ja jakaa tapahtuma unohtamatta pre- tai post-show´ta.

Fyysisten palvelujen lisäksi teknologialta kaivataan paljon: vaativa asiakas haluaa supernopeat verkkoyhteydet ilman hankalia kirjautumisia. Älykkäällä paikannusteknologialla vippi tunnistetaan missä kulkeekin. Mobiilissa kulkevat mukana erityisruokavaliot, mieltymykset ja sosiaalinen verkko.

Festivaaliasiakas voi jo räätälöidä itselleen päiväohjelman muistutuksineen, mutta kännykkä voisi myös hakea artistien parhaimmat tviitit tai ehdottaa aitio­paikalta kuvatun materiaalin jakamista Twitterissä tai Instagramissa. Tutut voitaisiin yhdistää kertomalla, että Facebook-kaveri on vip-loungen toisessa nurkassa.

Personoi!

Maailmalla hotellien ja ravintoloiden avajaisiin sekä juhliin käytetään valtavia summia. Meilläkään ei enää riitä, että suurta iltaa juhlistetaan perussähköpostikutsuin, äyriäismenuin tai samppanjabaarein. Tilaisuuden aiheen on oltava poikkeava ja kutsun personoitu. Tyylikäs kutsukortti on toimivampi kuin portsarin sekava nimilista, mutta kutsukin voi olla jokaisen kännykälle personoitu.

Suuressa illassa silti tärkeintä on uteliaisuuden ja yllätysten rakentaminen niin, että ihmiset tuntevat olevansa osa draaman kaarta. Huippucatering-yrittäjät puhuvat ilmapiirin rakentamisesta, ambient & design managementista. Vieraita viritetään ja manipuloidaan niin, että dopamiinia erittyy aivoista kaiken aikaa. Dynamoina toimivat musiikki, varjot ja valot, silmänilot, maut, tuoksut sekä yllättävät outoudet. Syntyy moniaistinen ilmapiiri, joka tempaisee mukaansa jo sisääntulosta.

Haaga-Helia amk:n Luksus-, StadionXP- ja The Box -hankkeita yhdistää kiinnostus, miten juuri lifestyle-teollisuus muokkaa konseptikarttaa, tulevaisuuden tapahtumia ja miten palveluteknologiat palvelevat vaativia matkailijoita ja kuluttajia. Luksustrendit otetaan huomioon jo Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin, Tampereen, Turun ja Lapin uusien hotellien suunnittelussa. Tavoitteena on mahdollisimman rikas asiakas- ja henkilöstökokemus.

Teksti: V.A. Heikkinen ja Eeva Puhakainen
Kuva: Jori Lahtonen

Artikkeli on julkaistu MaRa:n Vitriini-lehdessä 06/2017

Vitriini 5/2017: Klassinen musiikki saa ravintola-asiakkaan kuluttamaan

Ruoka ja juoma maistuvat erilaisilta eri tilanteissa. Ilmiötä on tutkittu paljon, ja sille pohditaan kaupallisia käyttömahdollisuuksia.

Ruoka maistuu aina tavallista paremmalta lomalla. Miksi eväsleipä on taivaallista sieniretkellä, ja miksi yksinkertainen ateria vaatimattomassa pikkukylässä Piemontessa jää mieleen unohtumattomana? Jotain kuitenkin tapahtuu tumman hedelmäiselle tuliaisviinille, kun se matkustaa kylmään pohjolaan ja avataan lauantain juhlaillallisella.

Tilanne on tuttu lähes jokaiselle matkailijalle: matkalla niin herkullinen viini avataan tarkkaan valittuna hetkenä, ja maku onkin jotain aivan muuta kuin muistot siitä. Maistamisessa on kyse paljon muustakin kuin suun ja nenän aisteista.

Musiikkia korville – ja makunystyröille

Makumuistojen muuntumista on tutkittu maailmalla pitkään. Jo vuonna 1963 Illinoisin yliopiston tutkijat havaitsivat matalataajuusäänien vaikuttavan positiivisesti ruokailukokemukseen. Viinivalintoja tutkittaessa on havaittu selkeä yhteys klassisen musiikin ja arvokkaiden viinien ostamisen välillä. Kun taustamusiikkina soitetaan flamencoa, ostaa asiakas todennäköisemmin latinalaisesta maailmasta olevan pullon. Ranskalaisen musiikin soittaminen viiniosastolla jopa nelinkertaisti ranskalaisten viinien myynnin.

Ilmiö toistuu ravintolassa. Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan asiakkaat ovat valmiita kuluttamaan enemmän rahaa ruokaravintolassa, jos taustalla soitetaan klassista tai muuta kulttuurisesti arvokkaaksi luokiteltavaa musiikkia.

Valaistus hämää aisteja

Musiikin lisäksi valaistus vaikuttaa siihen, kuinka hedelmäiseltä, karvaalta tai hapokkaalta esimerkiksi juoma maistuu. Tübingenin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että viini maistuu makeammalta, kun se juotiin punaisessa valaistuksessa. Verrokkina olivat sininen tai valkoinen värivalo.

Neurogastronomiaa Oxfordin yliopistossa tutkiva Charles Spence on paneutunut samaan ilmiöön. Eräässä kokeessa espanjalaisen Juan Alcorta -tilan viinintekijä Roberto Vicente laitettiin maistamaan itse valmistamiaan viinejä eri valaistuksessa. Valkoisessa valaistuksessa viinintekijä tunnisti oman viininsä ongelmitta, mutta kun valaistus muutettiin punaiseksi, hän yllättyi: viiniin ilmaantui kypsää, tummaa hedelmäisyyttä ja runsaasti makeutta. Karvaus oli kadonnut täysin. Vihreässä valaistuksessa viinitekijä ei tunnistanut viiniään enää omakseen. Sen makupaletti oli muuttunut totaalisesti.

Spence on kokeillut myös samppanjan maistattamista mustista laseista. Suuri osa maistajista ei erota supermarketin edullisinta kuohuviiniä arvokkaasta yhden rypäleen samppanjasta. Spencen mukaan on täysin mahdollista, että tulevaisuudessa nähdään viinipulloissa suosituksia ”parasta nautittuna auringonlaskun jälkeen” tai ”sopii täydellisesti calypsomusiikin kanssa”.

Yhtenäinen tarina vahvistaa asiakaskokemusta

Haaga-Helia AMK:n lehtori Terhi Alen-Oksanen kertoo, että suomalaisissa ravintoloissa ja hotellien baareissa musiikkiin ja valaistukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Pelkkä kiinalainen musiikki taustalle ei enää riitä, vaan aasialaisen ravintolan sisustuksen muotokieli vie nykyään syvemmälle kulttuurin symboliikkaan.

Parhaimmillaan tekstuurit, muodot, ruokalistojen ulkoasu ja henkilökunnan olemus tukevat samaa tarinaa ja vahvistavat asiakkaan kokemusta. Kun tähän tarinalliseen viitekehykseen yhdistyy ensiluokkainen ruoka- ja juomatuote, on asiakkaan helppo elää uudelleen piemontelaisen pikkukylän ikimuistoinen ravintolaelämys.

Gastro Box logo

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin yhteishanke The Box on tutkinut ruoka- ja juomakokemuksiin vaikuttavia tekijöitä nyt puolentoista vuoden ajan. Kulinaarinen makumatka Suomen saaristosta Kainuun metsien kautta Kilpisjärven rannoille Gastro Pro -messuilla 2016 aloitti tutkimusten sarjan.

Charles Spencen, Manchester Metropolitan yliopiston ja tutkija Huyn Jeong Kimin kanssa Haaga Box -elämystilassa toteutetaan talven aikana useita ruokaan ja juomaan liittyviä tutkimuksia, joissa selvitetään äänen, tuoksujen, valojen ja visuaalisen stimulaation vaikutuksia. Haaga Boxissa järjestetään myös viinin ja olueen liittyviä moniaistisia tiloja ja esimerkiksi telepresence-teknologiaa hyödyntäviä viininmaistamistilaisuuksia.

Opiskelijat ja elinkeino mukana tutkimuksessa

Matkailu- ja ravintola-alan opiskelijat ovat ottaneet uuden teknologian käyttöön ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi keväällä 2017 toteutettiin yhteistyössä Hugel-viinitalon kanssa opinnäytetyötutkimus, jossa viinin maistamista rikastettiin viininmaistajan videotervehdyksillä ja videoilla rypäleiden kasvutarhoilta ja viinin teosta.

Tutkimuksen mukaan maahantuojat ja jopa Alko voisivat hyödyntää moniaistillista viininmaistelua kaupallisesti. The Boxin teknologiaa voitaisiin hyödyntää viinimessuillakin. Moniaistinen viininmaistelu olisi hyvä tapa erottua muista maahantuojista.

Uusia opinnäytetyöaihiota on suunniteltu ja toimialan toiveita kuunnellaan avoimesti. Haaga Boxin sekoitetun todellisuuden tilaa voidaan hyödyntää ravintoloiden miljöösuunnittelussa, visuaalisen viestinnän testauksessa tai yksittäisen tuotteen testauksessa.

Elämyksen uusintaan ei kuitenkaan tarvita Haaga Boxin kaltaista teknologiaa. Yksikertaisimmillaan lomamuistot heräävät henkiin valokuvien, musiikin ja valaistuksen avulla. Kun lomaporukan kokoontumiseen yhdistetään kokkaus, leviää kohteen tuoksumaailma ruokailuhuoneeseen. Lämmin alkusyksyn ilta toimii mainiona näyttämönä Etelä-Euroopan tuliaisviinille.

Juho Uitin ja Christian Mickosin opinnäytetyö The Boxin käytettävyys viinin markkinoinnissa on luettavissa osoitteessa www.theseus.fi.

The Box on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin kolmevuotinen yhteishanke, jossa tutkitaan elämyksellisyyden, rikastetun ja sekoitetun todellisuuden sekä virtuaalisuuden mahdollisuuksia mara-alalla. Hanke tarjoaa yrityksille palvelutilojen ja tuotteiden testaus- ja mittausalustaa.
Haagan kampukselle rakennetussa Haaga Boxissa testataan, miten kuluttajien aisteihin ja palvelukokemukseen voi vaikuttaa: tilaratkaisuilla, visuaalisilla keinoilla, tuoksuilla, äänimaailmalla, tarinoilla sekä tuntoaistiin perustuvilla ratkaisuilla.

Teksti: Pasi Tuominen ja Eeva Puhakainen

Vitriini 3/2017: Tunneliiketoimintaakin voi automatisoida



Teknologia-asiantuntijat ja media uskovat keinoälyn, robotiikan, esineiden internetin sekä pilvipalveluiden mahdollisuuksiin myös hyvinvointi- ja palvelusektorilla.

Teksti: Mario Passos Ascencao ja Eeva Puhakainen

Kiinnostus hyvinvointia, elämänlaatua ja onnellisuutta kohtaan on nousussa. Tekniikasta saadaan lisäeväitä ihmisen tavoitellessa ultimaattista suorituskykyä. Muutama vuosi sitten Steven Kotler palautti flow-termin trendikkääksi kirjassaan The Rise of Superman: Decoding the Science of Ultimate Human Performance. Flow-tilassa ihminen suorittaa parhaiten erittäin hyvällä fiiliksellä.

Flow-käsite on alkujaan peräisin Mihalyi Csikszentmihalyilta, unkarilaissyntyiseltä psykologilta, joka popularisoi käsitteen 1990-luvulla. Kokemuksessa ajantaju muuttuu ja minuus sulautuu siihen, mitä ollaan tekemässä. Ilmiö voi tapahtua miltei missä vain: urheillessa, johtaessa, lukiessa tai työskennellessä. Flow´ta on pidetty vain ihmiselle ominaisena tilana, jota ei esiinny eläimillä eikä voi opettaa algoritmein koneälylle.

Teknologia-asiantuntijat ja media uskovat keinoälyn, robotiikan, esineiden internetin sekä pilvipalveluiden mahdollisuuksiin. Tulevaisuudentutkijat ovat sotkeneet soppaan myös genetiikan, nanoteknologian ja robotiikan. Tulevaisuudenvisioissa teknologian avulla tavoitetaan flow-tilan kaltainen suorituskykytaso jatkuvasti.

Kone korvaamaan asiakaspalvelija

Jo vuonna 2015 linjattiin, että koneet ovat uuden aluevaltauksen partaalla: kun ne liitetään ihmisiin, ne oppivat tunneälyä ja sosiaalisista suhteista. Kämmenmikrojen, digitaalisten apureiden ja henkilökohtaisten robottien sekä kuskittomien autojen aika ei ole kaukana. Lähitulevaisuudessa oppiva teknologia tilaa meille ilta-aterian ja ostaa asioita puolestamme, sopii tapaamisia, tekee matkavarauksia ja ilmoittaa, kun olisi syytä pitää tauko.

Arvioiden mukaan vuonna 2030 puolta nykyisistä työtehtävistä ei ole enää olemassa. Katoavia ammatteja ovat kielenkääntäjät, markkina-analyytikot, bussikuljettajat ja monet muut.

Miten digitaalinen vallankumous näkyy palvelualoilla? Jo nyt chatbot-robotit hoitavat englanninkielisessä maailmassa osan virtuaalisista asiakasverkkopalveluista. Vuonna 2017  tutkittiin työpaikkojen katoamista automaation myötä. Paradoksaalisesti tutkimuksen tulos oli, että johtajuuden, kriittisen ajattelun, luovuuden ja tunneälyn sekä muiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen auttaa tulevaisuuden työntekijöitä säilyttämään asemansa ja työpaikkansa. – Juuri samojen asioiden, joita koneäly paraikaa opettelee.

Voiko ystävällisyyttä oppia algoritmein?

Vieraanvaraisuusala on tunneliiketoimintaa: se perustuu ystävällisyyteen ja auttamiseen, ongelman ratkaisuun. Palvelualojen henkilökunnan odotetaan ja oletetaan hallitsevan tunneilmaisun ja kääntämään haasteellisen asiakaspalvelutilanteen positiiviseksi. Ammattilaisen kasvoilta tai elekielestä eivät paista läpi negatiiviset tunteet, positiivisuus on osa ammattiroolia. Ystävällisyydeksi ja innostukseksi tulkittavat inhimilliset eleet lisäävät asiakastyytyväisyyttä sekä -uskollisuutta ja jopa parantavat myyntiä.

Kone voi olla aina ystävällinen mutta kykeneekö se ymmärtämään asiakaspalvelutapahtuman vuorovaikutusta perin pohjin? Vastausta haetaan sen ymmärtämisestä, miten ihmisen tunteet muodostuvat.

Esimerkiksi puettava teknologia voi auttaa elämään stressittömämpää, onnellisempaa ja terveempää elämää. Samalla älyvaate kerää ja yhdistää saumattomasti monimutkaisia ​​tietoja kaikilta elämän osa-alueilta ja purkaa käyttäjänsä tunnetilat ja käyttäytymisen analysoitavaksi mikrotiedoksi. Kun vaate kerää mitattavaa tietoa toiminnastamme, vaikkapa kaloreista tai unesta, opimme itsestämme. Vastaavanlainen autoanalytiikka kerää jo nyt tietoa työntekijöistä ja asiakkaista.

Reaaliaikainen palaute mahdollistaa välittömät ​​muutokset palveluprosessiin.

Vertailun vuoksi, urheilujoukkueet hyödyntävät sykkeen ja muiden biometrisien tunnisteiden dataa tehdessään reaaliaikaisia ​​päätöksiä pelikentällä.

Teknologia nopeuttaa ja parantaa asiakaspalvelua

Palvelusektorillakin käytetään reaaliaikaisen palautteen työkaluja. Älyvaatteet tai -anturit voivat toimia jopa sanatasolla ja poimia asiakaspalvelutilanteesta jopa positiiviset ja negatiiviset sanat. The Theatro Wearable Computer on tällainen ​​järjestelmä. MACH, My Automated Conversation coacH antaa puolestaan reaaliaikaisen palautteen sanattomasta viestinnästä. Kuvan- ja videontunnistusohjelmat antavat palautetta, tunnistavat ihmisiä ja analysoivat asiakaspalvelua. Esimerkiksi SmartPlate seuraa mitä ihmiset syövät ja antaa havaintojen pohjalta suosituksia ja ohjausta.

Todennäköistä on, että etenkin kognitiivista tietojenkäsittelyä käytetään jatkossa apuna asiakaspalvelussa. Kognitiivisesta tietojenkäsittelystä puhutaan, kun ihmisen ajattelumallista simuloidaan tietokonemallinnos. Kognitiivisen tietojenkäsittelyn sovellukset tekevät vaikkapa pohjatyön tarjouksesta call centerille tai hotellin vastaanottoon, jota ihminen sitten hyödyntää ja parantaa.

Tyypillisiä matkailualan haasteita ovat työntekijöiden nopea vaihtuvuus, pitkät jonotusajat sekä asiakkaiden monimutkaiset palvelupyynnöt. Lanzaroten saarella otettiin käyttöön kognitiivisen asiakaspalvelun mobiilisovellus. Sovellus on koulutettu diagnosoimaan ja ratkaisemaan rutiininomaisia kysymyksiä lähes reaaliajassa, ja asiakaspalvelijat voivat siten keskittyä monimutkaisempiin ​​kysymyksiin.

Muita välineitä ja sovelluksia

  • Mieliala, uni ja liikunta vaikuttavat fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn, joten ne nähdään johtajien ja työntekijöiden työvälineinä. Esimerkiksi Equivitalin LifeMonitor-anturi mittaa useita fysiologisia parametreja ja auttaa parantamaan suorituskykyä.
  • Digitaaliset valmennusjärjestelmät auttavat johtajia parantamaan alaistensa johtamista. Tietoa alaisten hyvinvoinnista ja suorituksesta kerätään erilaisilla ​​antureilla; kehon asennot, ilmeet, fysiologia, mitä työpaikalla puhutaan ja milloin.
  • Myös älykankaat ja älyvaatteet voivat jatkuvasti seurata sykettä, valvoa tunteita ja auttaa käyttäjäänsä tehtävien suorittamiseksi.
  • Nanoteknologia on mullistanut kankaat ja pinnat sekä pinnoitteet. Esimerkiksi antiallergisissa kankaissa ja nanokuiduissa on potentiaalia vieraanvaraisuusyrityksille.
  • Vuodevaatteiden mukavuuteen voidaan vaikuttaa säätelemällä lämpötilaa ja kosteutta, joka tunnetaan iholla. Unihäiriöitä torjutaan 37.5®-tekniikalla.
  • Käännösteknologia kehittyy nyt huomaa vauhtia. Waverly Labsin pilottikuuloke lupaa kääntää kieliä reaaliajassa. Vahvat murteet tai aksentit aiheuttavat laitteelle ongelmia, mutta aikaa myöten keinoäly oppii: laitteet paranevat käytössä.

The Box on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin kolmevuotinen yhteishanke, jossa tutkitaan elämyksellisyyden, rikastetun ja sekoitetun todellisuuden sekä virtuaalisuuden mahdollisuuksia mara-alalla. Hanke tarjoaa yrityksille palvelutilojen ja tuotteiden testaus- ja mittausalustaa. Haagan kampukselle rakennetussa Haaga Boxissa testataan, miten kuluttajien aisteihin ja palvelukokemukseen voi vaikuttaa: tilaratkaisuilla, visuaalisilla keinoilla, tuoksuilla, äänimaailmalla, tarinoilla sekä tuntoaistiin perustuvilla ratkaisuilla.

The Box -virtuaalihanke selvitti: Kahvikin maistuu erilaiselta rikastetussa todellisuudessa 

 

Mediatiedote 20.3.2017

Ruoka ja juoma maistuvat erilaiselta eri tilanteissa. Haaga-Helia amk:n ja Tekesin yhteinen The Box
-virtuaalihanke selvitti, miten keinotekoinen, rikastetulla todellisuudella viimeistelty nauttimistilanne vaikuttaa kahvin makukokemukseen.

Palautapa mieleen kesän ensimmäisen uuden perunan maku, saunaoluen ensi puraisu tai kauan himoittu mansikkakakku. Niin ruoan sesonkien vaihtelut kuin nauttimistilanteet antavat maistettavaan ruokaan oman, ainutkertaisen lisänsä.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin yhteishankkeessa selvitettiin, miten rikastettu ja sekoitettu todellisuus vaikuttaa asiakaskokemukseen. Aidon baristan tarjoilema standardoitu kahvituote sai uudenlaisia konnotaatioita riippuen siitä, maistoiko koehenkilö sitä Helsingin keskustan aidossa kahvilassa vai siellä kuvatun miljöökuvamateriaalin keskellä The Box -elämystilassa Helsingin Etelä-Haagassa.

–Keskeisenä ajatuksena on tutkia, pystytäänkö kahvilakokemus siirtämään Helsingin keskustan kahvilasta mixed reality -kahvilaan. Siis sellaiseen, jossa osa miljööstä on digitaalista (näkymä katuvilinään, äänimaisema, osa muista kahvilavieraista), mutta osa käsin kosketeltavan todellista (kahvi, barista, jotkut kahvilavieraat). Asiakkaiden kahvilakokemusta mitattiin Helsingin keskustan kahvilassa sekä The Boxissa, kuvaa yliopettaja Teemu Moilanen tutkimusasetelmaa.

–Ensi vaiheen alustavat tulokset ovat erittäin innostavia. Mixed reality -kahvila on hyvinkin aidon tuntuinen, ja joiltain osin jopa alkuperäistä miellyttävämpi. Kuitenkin tuloksissa nousi esiin, että kahvi jopa maistui erilaiselta ja siitä saatiin eri nauttimispaikoissa erilaisia virikkeitä. Jos pystymme siirtämään kahvilakokemuksen Helsingin keskustasta laitakaupungille, pystymme yhtä hyvin siirtämään New Yorkin Riihimäelle. Reaaliaikainen yhteys tarjoaa valtavia liiketoimintamahdollisuuksia, Moilanen ennustaa.

Kahvitutkimus on jatkumoa Gastro Helsinki -messuilla tammikuussa 2016 lanseeratulle The Box
-elämyshankkeelle. Gastrossa messukävijät vietiin makumatkalle Suomen kansallismaisemiin, tunturien laelle, metsän siimekseen ja mökkilaiturille. Seuraavaksi The Box tutkii ja simuloi hologrammein Rovaniemen omaa poikaa, Joulupukkia.

The Box -hankkeessa syntyy vuosina 2016–2018 useita rikastetun todellisuuden palveluympäristöjä, joissa asiakkaat kokevat ainutlaatuisia elämyksiä. Hanke tarjoaa hotelli-, ravintola-, matkailu- ja elämysalan yrityksille uudenlaisia palvelutilojen ja tuotteiden testaus- ja mittausalustoja. Samalla synnytetään konkreettisia, suomalaisia tuotteita, palveluja ja innovaatioita globaaleille markkinoille.

Lisätietoja kahvitutkimuksesta: yliopettaja Teemu Moilanen p. 040 510 7317
Lisätietoja The Box -hankkeesta:
projektipäällikkö Pasi Tuominen p. 040 488 7536
Kuvapyynnöt: lehtori Eeva Puhakainen, p. 040 488 7166
etunimi.sukunimi (a) haaga-helia.fi

www.thebox.fi / #thebox / #whatsinthebox / www.facebook.com/imagineeringbox/

Hankkeen yhteiskumppaneita ovat Tekesin ja Haaga-Helia amk:n lisäksi Manchester Metropolitan University, Universidado do Algrave, Hotelschool den Hague, Metos, Pixoi, Pinto, CMB Ravintolat, Flik, Fantasia Works, Hotel Haaga ja Sinebrychoff sekä Ähtäri Zoo. 

Vitriini 1/2017: Olipa kerran tarina

Tarinallistamisella tarkoitetaan minkä tahansa asian, palvelun tai konseptin muovaamista tarinaksi. Hyvä tarina taipuu moneen, kunhan se ei sisällä perustavanlaatuisia konflikteja.  

Kieli on täynnä sopimuksia. Otsikon mukaisesta aloituksesta tiedetään, että nyt alkaa satu. Tarinan loppukin on tiedossa: jos kyseessä ei ole opetus, teksti päättyy usein sanoihin ”ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti”. Opettavaisessa tarinassa päähenkilölle voi käydä köpelösti, jotta lukija oppisi varomaan samaa käyttäytymismallia.

Länsimaisen tarinaston säännöt kumpuavat Antiikin Kreikan retoriikasta. Globaalisti tarinassa on alku, keskikohta ja loppu. Siinä on syy–seuraussuhteita ja juonellisuutta, se koukuttaa. Tarina vetoaa yleensä sekä tunteisiin että älyyn.

Myös palvelumuotoilussa vedotaan kokonaisvaltaisesti asiakkaiden aisteihin, emootioihin ja älyyn. Minkä tahansa yrityksen, tuotteen tai palvelun voi tarinallistaa. Tämä ei silti tarkoita, että keksitään kiva tarina yrityksen alkuajoista tai paikan historiasta ja tuodaan historiikki asiakkaan tietoon vanhoin valokuvin, kyltein ja taustatietoa-välilehdellä nettisivulla.

Tarinallistamisessa on kyse suuremmasta asiasta. Tarinallistamista Suomessa tutkinut Anne Kalliomäki käsittää termillä minkä tahansa olemassa olevan asian, palvelun tai konseptin muovaamista tarinaksi. Parhaimmillaan tarina kietoutuu osaksi yrityksen strategiaa ja ydinviestiä sekä missiota.

Rakkaalla pukilla monta nimeä

Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa joulupukkia. Jokainen suomalainen tuntee joulupukin. Meillä on kansakuntana suurin piirtein yhteinen käsitys tästä tarinasta, vaikka jotkin yksityiskohdat ovat viitteellisempiä kuin toiset ja traditiot vaihtelevat jopa perheittäin: pukille voi kirjoittaa tai pukki kirjoittaa takaisin. Tontut auttavat pukkia tai tontut raportoivat pahoista teoista Korvatunturille. Poroillakin on tarinoissa roolinsa. Silti ydintarina, joulupukki tulee kotiin jouluaattona ja tuo lahjoja, on kaikille selvä.

Tai kuten Jere Ruotsalainen FantasiaWorks Oy:stä asian ilmaisee:

– Kaikkihan Joulupukin tietävät, mutta harva tietää, miten hän onnistuu tehtävissään niin kuin onnistuu.
Tämä oli lähtökohta, joka otettiin tarinan ytimeksi Rovaniemellä Joulupukin kammaria kehitettäessä. Lähestymiskäytävä esitteli pukin erilaisia apuvälineitä, kuten lentolaitteen ja peninkulman saappaat.

– Olennaisin asia tarinassa oli kuitenkin lahjojen jako. Miten on mahdollista jakaa lahjat ympäri maailmaan ja saman illan aikana? Tähän tarvittiin jo aimo annos taianomaista osaamista, Ruotsalainen kuvaa kehitystyötä.

Syntyi konsepti, jossa joulupukilla on käytössään koje, jolla voidaan hidastaa maailman pyörimistä ja saada aika kulkemaan hitaammin. Kontrolloimalla aikaa lahjat saadaan ajoissa niitä odottaville.

– Tästä samasta syystä myös aaton odottaminen tuntuu joskus pitkältä, Ruotsalainen kertoo.

Esimerkissä tuttuun asiaan otetaan uuden tarinan kautta täysin erilainen lähestymistapa. Se on johtolanka, jonka kautta perustellaan tehtyjä lavastuksellisia ja teemallisia rakenteita ja efektejä. Se sitoo kokonaisuuden kasaan ja luo rakenteille merkitystä.

Hyvä tarina taipuu moneen

Kun Suomen Lappiin luodaan jatkossa kaupallisia Joulupukin matkailuaktiviteetteja, asetelma kääntyy toisin päin. Pukki ei enää tulekaan koteihin vaan… – mitä? Mihin tarinaan matkailija onkaan menossa? Kokemuksen tulee olla kaikille uniikki, vaikka eri kulttuureissa perinteet ja aitous tarkoittavat eri asioita. Disneyn pukki ja perinteinen suomipukki ovat kaukaiset serkut.

Muiden maiden traditiot antavat toisaalta liikkumavaraakin. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tarinaa. Esimerkiksi amerikkalaisille pohjoisnavalla asuva pukki saapuu joulupäivän vastaisena yönä, vieläpä savupiipusta. Sinterklaas puolestaan touhuaa jo joulukuun alkupäivinä yönmustan apurinsa Zwarte Pietenin kanssa Benelux-maissa sekä Pohjois-Ranskassa ja Alpeilla. Venäjällä taas on useampikin jouluhahmo; pakkasukko ja Mielistelijä-Nikolaus, sekä katolisen ja ortodoksisen kalenterin mukaisesti kaksi päivämäärää joulun juhlistamiselle.

Niin kauan kuin meidän joulupukkimme ei ole suoranaisessa konfliktissa muiden tarinoiden arvojen kanssa, matkailija on valmis hyväksymään uuden tarinan. Toimintojen tulee olla linjassa perusjuonen kanssa ja kaikkien yrityksessä tule tietää, mistä tarina on kummunnut. Tarina antaa tuotteelle tai palvelulle syyn olla olemassa.

Tarina jättää tilaa tulkinnalle

The Boxissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoiden toteuttamissa moniaistisissa pop up -ravintoloissa tarinalla on ollut suuri merkitys. Merirosvojen salakapakka ja venetsialainen baari rakentuivat oppilaiden kirjoittamaan tarinaan.

Venetsian piadina-baarissa asiakkaat saivat matkustaa vaporetton kyydissä Canal Granden laiturille pystytettyyn baariin. Klassisissa kanaalimaisemissa ja 1960-luvun cantautori-musiikin säestämänä oppilaat valmistivat ja tarjoilivat piadina-leipävalikoimaa. Ohut vastapaistettu Romanan alueen leipä, sen kylmät täytteet, kanaalin äänet ja musiikki kertoivat kävijälle Fellinin, La Dolce Vitan ja Volaren kepeästä ajasta.

Merirosvojen salakapakan tarina oli tehty Pirates of the Caribbean –elokuvien pohjalta. Ammattimaskeeraajat olivat muuntaneet henkilökunnan merirosvoiksi, ja kun puvustuskin oli huippuluokkaa, illuusio oli valmis. Tervan tuoksu leijui juuttikankaiden, kivien ja pääkallon koristaman baaritiskin yllä, jonka ainoina juomavaihtoehtoina olivat vihreä ja punainen juomasekoitus.

Hyvin rakennettu tarina voi nojata valmiiseen traditioon. Ei haittaa, vaikka kävijä ei olisi käynyt Venetsiassa tai nähnyt ensimmäistäkään Jack Sparrow -elokuvaa. Erinomaisesti kirjoitettu elämystarina jättää tilaa tulkinnalle, kokijan omille mieltymyksille. Mielikuvitus saa lentää.

kainalojutun kuva Jaakko Kumpula

Haagan testitilassa tutkitaan tarinan voimaa


The Box on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin kolmevuotinen yhteishanke, jossa tutkitaan elämyksellisyyden, rikastetun ja sekoitetun todellisuuden sekä virtuaalisuuden mahdollisuuksia mara-alalla. Hanke tarjoaa yrityksille palvelutilojen ja tuotteiden testaus- ja mittausalustaa.

Haagan kampukselle rakennetussa Haaga Boxissa testataan, miten kuluttajien aisteihin ja palvelukokemukseen voi vaikuttaa: tilaratkaisuilla, visuaalisilla keinoilla, tuoksuilla, äänimaailmalla, tarinoilla sekä tuntoaistiin perustuvilla ratkaisuilla. Vuosien 2016–2018 aikana aiheesta syntyy useita opinnäytetöitä ja toimeksiantoja yhteistyössä elinkeinon kanssa.

Lisätietoja www.thebox.fi.

Teksti Eeva Puhakainen ja Pasi Tuominen, Kuva Jaakko Kumpula / The Box

From postmodern wellness tourism towards transmodernity. Interpretations and predictions of the Finnish well-being tourist. EuroCHRIE 2016, Budapest

This article focuses on describing, interpreting and predicting the change of Finnish wellness tourism from postmodernity towards transmodern wellbeing industry. By the transmodern wellbeing tourism industry, we are referring to the post-fordist, ecologic and ethical sustainable concept. The key objective of this article is to depict the postmodern wellness industry and wellness services in Finland and make a concept description of transmodern wellbeing traveler. Using action research of Finnish wellness companies, We are describing and interpreting in succinct form the change from postmodernity towards transmodernity in Finnish well-being tourism. Analyzing wellness tourism researches and using deconstructive and reconstructive writing, We will deconstruct a descriptive, interpretative and phenomenological sketch of the Finnish postmodern wellness tourist and reconstruct transmodern selfness tourist. The findings from this deconstructive and reconstructive writing show that the Finnish strategic and operational service landscape will be change towards transmodern wellbeing industry.

from-postmodern-tourism-towards-transmodern-futourism_heikkinen-tuominen-et-al

Sonic Immersion in Mixed Reality Environment – AR/VR Conference Dublin 2016

An emotional environmental element such as enjoyable music arouse desire which leads to loyalty, willingness to buy and recommendation (Baker et al., 2002; Kotler, 1974; Sherman et al., 1997; Wakefield and Brodgett, 1996). This abstract explains and builds a literature driven conceptual model for sonic immersion in a multi-sensory, mixed reality environment. Multi-sensory, mixed reality environments allow the control of multiple sensory stimuli, hence the scents, temperature, moisture level, sounds and the sights of the environment can be adjusted according to customer wishes or pre-programmed scenarios. (Tuominen and Heikkinen, 2014.)

sonic-immersion_ARVR Dublin

Aromilehti: Keittiöväen oma Slush kokkaa

Lue alkuperäinen artikkeli osoitteessa: http://aromilehti.fi/artikkelit/keittiovaen-oma-slush-kokkaa/

Sauce2016-tapahtuma ja SauceForum järjestettiin Tallinnassa toista kertaa. Keittiömaailman huippujen puheenvuorot huipentuivat moniaistiseen illalliseen.

”Miksei keittiöväellä ole omaa Slushia”, sometteli keittiömestari Henri Alén muutama vuosi sitten. ”No järjestetään sellainen, ja laitetaan nimeksi Sauce”, vastasi Pauliina Pirkola. Pirkola on Haagan restonomi, joka Hongkongin FINDS-ravintolan perustamisen jälkeen suuntasi tarmonsa Tallinnan ja Baltian ravintola-alan kehittämiseen.

Sauce-tapahtuma saattoi syntyä twiitistä, mutta on sille tainnut olla suurempikin tarve. Miten muuten olisi selitettävissä, että syyskuun aurinkoisina päivinä etelänaapurimaamme pääkaupungissa vilisi parikin sataa keittiömestaria aina Hongkongista Rovaniemelle. Kaiken kaikkiaan ammattilaisia ja asiasta kiinnostuneita oli kolmen päivän aikana yli 800.

Tapahtuman henki on metka: päivällä misataan, illalla kisataan. Sauce on ammattilaisosallistujilleen rankka työrupeama. Valmistelujen lisäksi päivisin osallistutaan Master Class –luennoille, SauceForumin puheenvuoroihin ja verkostoidutaan mutta ilta pyhitetään hyvän ruoan tarjoamiselle – muille. Ammattilaisten päivä päättyi usein pikaruokaan ja iltayön saunaan.

Sauce2016 pähkinänkuoressa

Tämän vuoden Sauce alkoi lauantaina 17. syyskuuta Saarenmaalta. Sieltä kokkien matka jatkui vanhaan tiilitehdasmiljööseen Tallinnan Harjun kaupunginosassa. Muun muassa Telliskiven alueen raaka rokkiklubi Punane Maja ja suomalaisten suosima F-Hoone-ravintola isännöivät illallistilaisuuksia.

Maanantain SauceForumissa konserttisalillinen horeca-alan ihmisiä kuuli Slush-tyyppisiä, 20 minuuttia kestäviä puheita: muun muassa palvelusta (Soren Ledet, Geranium), innostuksesta (Adeline Grattard, Yam’Tcha), grillauksesta (Lennox Hastie, Asador Etxebarri) ja gastrofysiikasta (Charles Spence, Oxfordin yliopisto). Yhteensä puhujia ja paneeleita oli tusinan verran. Tunnelma Nordea-hallissa, Solaris-kauppakeskuksen kupeessa, oli välillä riehakas, välillä harras.

Elämyksiä hakemassa

Mitä sitten syntyy, kun pataan laitetaan kunnianhimoisia kokkeja, monenlaisia yhteistyökumppaneita, isoja persoonia, eri kansallisuuksia, paikasta toiseen matkaavia keittiövarusteita ja propellipäätiedemiehiä? Syntyy elämyksiä ja yhteistyötä.

Puilla lämpiävä pizzauuni saattaa hajota palasiksi, mutta ei hätää: Australian grillimestarille Lennox Hastielle löytyi pikaisesti toinen sunnuntain Barbie Dudes -illalliselle. Maanantain aisteja kiusaavalle ja manipuloivalle Sensation-illalliselle ei ollut tarjolla tarpeeksi sähköä. No, sitten sitä vedettiin paikalle. Samoin hoidettiin Punaiseen Majaan vesi ja pop up -keittiö. Yhteistyössä ja hyvässä hengessä! Työn tohinassa joku tiivisti: ”Eihän tässä toisiamme vastaan kilpailla. Kotisohva ja valmisruoka ovat pahimmat kilpailijat.”

Miltä ruoka maistuu, kun…

Sensation-kutsuvierasillallisella Oxfordissa gastrofysiikkaa tutkiva professori Charles Spence haastoi ruokailijoiden aisteja. Maistuuko punainen vodka punaisessa valossa karpalolta ja vihreä vihreässä valossa omenalta? Vai ovatko ne ehkä samaa tavaraa vain eri väriseksi värjättynä? Mustaherukkaahan niissä oli, molemmissa.

Jo illallisen aloittaneen osteribaarin tuoksussa oli jotain erityistä. Tavallisesti hieman raskaskin äyriäisentuoksu oli nyt sitruunaisen miellyttävä. Eipä ihme, sillä Pasi Tuominen Haaga-Heliasta oli sijoittanut osteripisteen alle tuoksukoneen, joka suolaisensitruunaisella Sea breeze –tuoksullaan johdatti ruokailijat ruokasaliin. Tuominen vetää Haagan yksikössä The Box -hanketta, joka tutkii lisätyn ja rikastetun todellisuuden mahdollisuuksia elämystoimialalla.

– San Pellegrinon nuorten kokkien tiimi toteutti maanantain juhlamenun Spencen tutkimusmallien mukaisesti. Pääosassa on kuitenkin ruoka. Se näyttää pöytään saapuessaan joltain, mutta se voidaan värittää uudelleen. Annoksen inspiraationa ollut taideteos projisoitiin jättikokoisena seinälle. Box-idean mukaisesti ruoan valmistusta, raaka-aineiden alkuperää tai siihen liittyvää tarinaa kerrottiin seinillä musiikin ja erityisesti ruoan maisteluun sävellettyjen äänien täydentäessä menun kliimakseja, Tuominen muotoilee.

Tuominen ja Spence haastoivat ruokailijan kokemaan ruoan uudella tavalla. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Keittiön tervehdys näytti kananmunalta, mutta oli marjaa. Samaan tapaan kokkitiimi oli Spencen ohjeiden mukaan luonut illallistarinan, jota The Box visualisoi huikean suurille, liki 20 metriä pitkille seinille.

Kaikkialle läpitunkeva mobiili

Master Class luentojen aikaan oli hauska seurata yleisön käytöstä: vaikka huippukokki esiintyi lavalla, väki seurasi ja tallensi monikamera-ajon ilotulitusta seiniltä. Kaikkea tapahtuvaa kuvattiin tauotta.

Sensation-illallisen aikaan mobiilit olivat käytössä myös tieteen tekemiseen. Spencen ohjeiden mukaan sattumanvaraisesti pöydille asetettu pääruoka-annos tuli kääntää oman mielen mukaiseen asentoon, ja kuva tuotoksesta lähettää someen hashtagilla #sauce2016. Tieteen tekeminen voi joskus olla kovinkin yksinkertaista! – Ja hauskaa.

SauceForumin 19.9.2016 esiintyjät:

Wim Ballieu: Back To Basics!
Christian Puglisi: A Farm Of Ideas – Moving Our Creative Work From Plate To The Field.
Ana Ros: Slovenia What?
Lennox Hastie: Finding Fire
Isaac Mc Hale: The Genesis Of A Dish – How Ideas Form
Chloé Doutre-Roussel: Fine Cacao And Chocolate Revolution – 2005 To Present
Panel Discussion: Ingredients – Local Vs Global
Charles Spence: Gastrophysics: The New Sciences Of The Table?
Adeline Grattard: Re-Imagining Gastronomy – Ingredients & Improvisation
Nicholas Lander: Art Of The Restaurateur
Soren Ledet: Service – The Value Of Knowing Both Sides.
Discussion Led By Kalle Ruuskanen: Future Restaurants In Terms Of Staff


Teksti Eeva Puhakainen
Kuvat Eeva Puhakainen ja Lauri Laan

30.09.2016