Artikkelit

Vitriini 5/2017: Klassinen musiikki saa ravintola-asiakkaan kuluttamaan

Ruoka ja juoma maistuvat erilaisilta eri tilanteissa. Ilmiötä on tutkittu paljon, ja sille pohditaan kaupallisia käyttömahdollisuuksia.

Ruoka maistuu aina tavallista paremmalta lomalla. Miksi eväsleipä on taivaallista sieniretkellä, ja miksi yksinkertainen ateria vaatimattomassa pikkukylässä Piemontessa jää mieleen unohtumattomana? Jotain kuitenkin tapahtuu tumman hedelmäiselle tuliaisviinille, kun se matkustaa kylmään pohjolaan ja avataan lauantain juhlaillallisella.

Tilanne on tuttu lähes jokaiselle matkailijalle: matkalla niin herkullinen viini avataan tarkkaan valittuna hetkenä, ja maku onkin jotain aivan muuta kuin muistot siitä. Maistamisessa on kyse paljon muustakin kuin suun ja nenän aisteista.

Musiikkia korville – ja makunystyröille

Makumuistojen muuntumista on tutkittu maailmalla pitkään. Jo vuonna 1963 Illinoisin yliopiston tutkijat havaitsivat matalataajuusäänien vaikuttavan positiivisesti ruokailukokemukseen. Viinivalintoja tutkittaessa on havaittu selkeä yhteys klassisen musiikin ja arvokkaiden viinien ostamisen välillä. Kun taustamusiikkina soitetaan flamencoa, ostaa asiakas todennäköisemmin latinalaisesta maailmasta olevan pullon. Ranskalaisen musiikin soittaminen viiniosastolla jopa nelinkertaisti ranskalaisten viinien myynnin.

Ilmiö toistuu ravintolassa. Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan asiakkaat ovat valmiita kuluttamaan enemmän rahaa ruokaravintolassa, jos taustalla soitetaan klassista tai muuta kulttuurisesti arvokkaaksi luokiteltavaa musiikkia.

Valaistus hämää aisteja

Musiikin lisäksi valaistus vaikuttaa siihen, kuinka hedelmäiseltä, karvaalta tai hapokkaalta esimerkiksi juoma maistuu. Tübingenin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että viini maistuu makeammalta, kun se juotiin punaisessa valaistuksessa. Verrokkina olivat sininen tai valkoinen värivalo.

Neurogastronomiaa Oxfordin yliopistossa tutkiva Charles Spence on paneutunut samaan ilmiöön. Eräässä kokeessa espanjalaisen Juan Alcorta -tilan viinintekijä Roberto Vicente laitettiin maistamaan itse valmistamiaan viinejä eri valaistuksessa. Valkoisessa valaistuksessa viinintekijä tunnisti oman viininsä ongelmitta, mutta kun valaistus muutettiin punaiseksi, hän yllättyi: viiniin ilmaantui kypsää, tummaa hedelmäisyyttä ja runsaasti makeutta. Karvaus oli kadonnut täysin. Vihreässä valaistuksessa viinitekijä ei tunnistanut viiniään enää omakseen. Sen makupaletti oli muuttunut totaalisesti.

Spence on kokeillut myös samppanjan maistattamista mustista laseista. Suuri osa maistajista ei erota supermarketin edullisinta kuohuviiniä arvokkaasta yhden rypäleen samppanjasta. Spencen mukaan on täysin mahdollista, että tulevaisuudessa nähdään viinipulloissa suosituksia ”parasta nautittuna auringonlaskun jälkeen” tai ”sopii täydellisesti calypsomusiikin kanssa”.

Yhtenäinen tarina vahvistaa asiakaskokemusta

Haaga-Helia AMK:n lehtori Terhi Alen-Oksanen kertoo, että suomalaisissa ravintoloissa ja hotellien baareissa musiikkiin ja valaistukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Pelkkä kiinalainen musiikki taustalle ei enää riitä, vaan aasialaisen ravintolan sisustuksen muotokieli vie nykyään syvemmälle kulttuurin symboliikkaan.

Parhaimmillaan tekstuurit, muodot, ruokalistojen ulkoasu ja henkilökunnan olemus tukevat samaa tarinaa ja vahvistavat asiakkaan kokemusta. Kun tähän tarinalliseen viitekehykseen yhdistyy ensiluokkainen ruoka- ja juomatuote, on asiakkaan helppo elää uudelleen piemontelaisen pikkukylän ikimuistoinen ravintolaelämys.

Gastro Box logo

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin yhteishanke The Box on tutkinut ruoka- ja juomakokemuksiin vaikuttavia tekijöitä nyt puolentoista vuoden ajan. Kulinaarinen makumatka Suomen saaristosta Kainuun metsien kautta Kilpisjärven rannoille Gastro Pro -messuilla 2016 aloitti tutkimusten sarjan.

Charles Spencen, Manchester Metropolitan yliopiston ja tutkija Huyn Jeong Kimin kanssa Haaga Box -elämystilassa toteutetaan talven aikana useita ruokaan ja juomaan liittyviä tutkimuksia, joissa selvitetään äänen, tuoksujen, valojen ja visuaalisen stimulaation vaikutuksia. Haaga Boxissa järjestetään myös viinin ja olueen liittyviä moniaistisia tiloja ja esimerkiksi telepresence-teknologiaa hyödyntäviä viininmaistamistilaisuuksia.

Opiskelijat ja elinkeino mukana tutkimuksessa

Matkailu- ja ravintola-alan opiskelijat ovat ottaneet uuden teknologian käyttöön ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi keväällä 2017 toteutettiin yhteistyössä Hugel-viinitalon kanssa opinnäytetyötutkimus, jossa viinin maistamista rikastettiin viininmaistajan videotervehdyksillä ja videoilla rypäleiden kasvutarhoilta ja viinin teosta.

Tutkimuksen mukaan maahantuojat ja jopa Alko voisivat hyödyntää moniaistillista viininmaistelua kaupallisesti. The Boxin teknologiaa voitaisiin hyödyntää viinimessuillakin. Moniaistinen viininmaistelu olisi hyvä tapa erottua muista maahantuojista.

Uusia opinnäytetyöaihiota on suunniteltu ja toimialan toiveita kuunnellaan avoimesti. Haaga Boxin sekoitetun todellisuuden tilaa voidaan hyödyntää ravintoloiden miljöösuunnittelussa, visuaalisen viestinnän testauksessa tai yksittäisen tuotteen testauksessa.

Elämyksen uusintaan ei kuitenkaan tarvita Haaga Boxin kaltaista teknologiaa. Yksikertaisimmillaan lomamuistot heräävät henkiin valokuvien, musiikin ja valaistuksen avulla. Kun lomaporukan kokoontumiseen yhdistetään kokkaus, leviää kohteen tuoksumaailma ruokailuhuoneeseen. Lämmin alkusyksyn ilta toimii mainiona näyttämönä Etelä-Euroopan tuliaisviinille.

Juho Uitin ja Christian Mickosin opinnäytetyö The Boxin käytettävyys viinin markkinoinnissa on luettavissa osoitteessa www.theseus.fi.

The Box on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin kolmevuotinen yhteishanke, jossa tutkitaan elämyksellisyyden, rikastetun ja sekoitetun todellisuuden sekä virtuaalisuuden mahdollisuuksia mara-alalla. Hanke tarjoaa yrityksille palvelutilojen ja tuotteiden testaus- ja mittausalustaa.
Haagan kampukselle rakennetussa Haaga Boxissa testataan, miten kuluttajien aisteihin ja palvelukokemukseen voi vaikuttaa: tilaratkaisuilla, visuaalisilla keinoilla, tuoksuilla, äänimaailmalla, tarinoilla sekä tuntoaistiin perustuvilla ratkaisuilla.

Teksti: Pasi Tuominen ja Eeva Puhakainen

Vitriini 2/2017: Teknologia mullistaa asiakaselämyksen

The Box -hanke kävi maailman suurimmilla kuluttajateknologian messuilla haistelemassa teknologiatrendejä. Hajuaistin sijaan ääni jyrää älykkäässä teknologiassa. Lähitulevaisuuden matkalla digitaalinen assistentti hoitaa kahvin pöytään, pelkällä ääniohjauksella.

Consumer Technology Association -järjestön (CTA) CES-messut Pohjois-Amerikan Las Vegasissa luotaavat tulevaisuuteen. Vuoden 2017 trendeiksi 3800 näytteilleasettajan jättitapahtuma linjasi ääniohjauksen, keinoälyn (AI) penetraation arkipäivään sekä yhteyksien, liikenteen ja asiakaskokemuksen digitalisaation.

Ääniohjauksen virheprosentti oli vuonna 1995 vielä pyöreät 100 prosenttia. Toisin sanoen tietokone tunnisti jokaisen sanan väärin. Vuonna 2013 prosentti oli enää 23, mutta jos joka neljäs sana menee pieleen, ei tulos ole kehuttava. Vuonna 2017 virheprosentti on nollasta viiteen eli samalla tasolla kuin ihmiskorvankin.

Ei ihme, että Pohjois-Amerikassa ääniohjattavat laitteet ja kokonaisvaltaiset digitaaliset palvelut yleistyvät hurjaa vauhtia: Lyft-taksi, siis nimenomaan auto, tervehti asiakasta nimellä autoon tultaessa, ostosten kuitit on siirretty pilveen tai sähköpostiin ja koti tai toimisto viilenee ja lämpiää puhelinkeskustelulla digitaalisen avustajan kanssa.

Digitaalisuuden läpilyöntiin on kolme syytä: tuotteiden helppo saatavuus, niiden hinnoittelu ja palvelujen laaja skaala.

Tuotteet on hinnoiteltu oikein ja ne kiikutetaan hetkessä kotiin tai Amazonin omaan postitoimistoon. Amazonin Echo-laitteen Alexa-avustajineen saa halvimmillaan 50 dollarilla ja Google Homen vastaava ääniohjattava elämänhallintasysteemi maksaa 130 dollaria.

Elämänhallintasysteemi? Aika paljon luvattu, mutta parhaimmillaan ääniohjattava kotiassistentti hallinnoi niin lämmitystä, valoja kuin vedenkulutustakin ja auttaa keittiöhommissa vaikkapa käynnistämällä uunin, kun asukas on gps:n mukaan muutaman korttelin päässä kotoa. Assistentti kertoo kauppareissulla, onko maitoa jääkaapissa ja muistuttaa sukulaisten syntymäpäivästä.

Tähän tarvitaan älykästä elektroniikkaa. Esimerkiksi messu-uutuuksia olivat lasioviset ja kameralla varustetut jääkaapit, jotka sujuvasti juttelevat älypuhelimen kanssa. Kokonaisvaltaiseen ja mutkattomaan, älykkääseen flow-elämään päästäkseen on vanhassa talossa asuvan tosin uusittava jokainen pistorasia ja valokatkaisin tai polttimo.

Ääniohjaus parantaa palvelua jo nyt

Palvelusektori on tiukasti kiinni digitaalisissa trendeissä. Tammikuun lopussa Starbucks ilmoitti laajentavansa digitaalista asiakaskokemusta, kun kahvilaketjun iOS-sovellus täydentyi Amazonin Alexalla. Starbucks Mobile Order & Pay -palvelun avulla asiakas tilaa ja maksaa chai-lattensa ennen sen hakemista.

Lehdistötiedotteessaan Starbucks muotoilee ”äänitilauksen laajentavan entisestään baristan ja asiakkaan vuorovaikutusta yrityksen digitaalisessa ekosysteemissä”. Kuulostaa hienolta, mitä se tarkoittaa käytännössä?

Ääniohjaus tarjoaa mahdollisuuksia palvelun parantamiseen kahvilassa. My Starbucks® barista -palvelun avulla asiakas keskustelee ja tilaa haluamansa digitaaliselta baristalta yksinomaan ääntä käyttäen. Asiakkaalta säästyy aikaa ja vaivaa, kun tilauksensa voi tehdä kahvilapöydässä näkymättömälle tarjoilijalle (eli tilalle joka kuuntelee jatkuvasti), ilman tarvetta huitoa paikalle tarjoilijaa tai jonottaa kassalle. Näin kahvilakäynnin negatiivisimmasta piirteestä, jonottamisesta, päästään eroon, ja asiakas voi keskittyä tekemään juuri sitä, miksi hän kahvilaan on tullutkin.

Eikä tämä ole siis mahdollista kuvitteellisessa tulevaisuudessa vaan palvelu, jonka Starbucks lanseerasi testiasiakkaille joulukuussa 2016 tarkoituksenaan laajentaa yleiseen käyttöön kesällä 2017.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu tutkii Tekes-rahoitteisessa The Box -projektissa mixed reality -ympäristöjen hyödyntämistä kahviloiden yhteydessä. Tavoitteena on selvittää, miten elämykset voidaan digitalisoida ja miten palvelun osien digitalisoinnilla tuotetaan hyötyjä, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

Lähitulevaisuudessa ääniohjaus laajenee todennäköisesti kahvin tilaamisesta myös tilan muokkaamiseen asiakkaan toiveiden mukaisesti. Asiakas voi tilauksen tehtyään himmentää valaistusta, valita haluamansa äänimaiseman omaan pöytäänsä sekä vaihtaa ikkunasta näkyvän katuvilinän vaikkapa New Yorkiin, pelkällä ääniohjauksella.

Lähetin personoi kokemuksen

Matkailualalla Carnival Cruises -yrityksen toimitusjohtaja Arnold W. Donald ennustaa uuden teknologian muuttavan koko risteilyalan. CESin puheenvuorossaan hän kertoi juuri lanseeratusta OCEAN-ohjelmasta, (One Cruise Experience Access Network), jolla pyritään personoituun asiakaskokemukseen.

Matkustajille lähetetään jo ennen risteilyä Ocean Medallion –lähetin, beacon, joka on yhteydessä älykkääseen laivaan. Matkustaja voi verkossa kertoa yhtiölle mieltymyksistään, yksinkertaisimmillaan vaikka pitääkö teestä vai kahvista, ja henkilökunta tietää toiveet jo ennen kuin hän astuu laivaan.

Ocean Medallion -lätkää kannetaan mukana, ja laitteeseen liitetyillä sovelluksilla voi maksaa ostokset ja avata hytin oven. Karttasovelluksella risteilymatkustaja näkee, missä muu seurue on laivalla ja virtuaalinen assistentti kertoo, missä baarissa on jonoa tai milloin on oma vuoro spa-hoitoihin.

Vastaavaa teknologiaa nähdään majoitussektorilla lähitulevaisuudessa Suomessakin. The Box -hanke on kartoittanut vuoden 2016 aikana lukuisia eri ääni- ja liikeohjattavia, hotellihuoneeseen sopivia teknologioita.

Kotimaisten teknologia- ja sisällöntuotantopartnerien sekä espanjalaisten Instituto Tecnológico Hotelero ja Broomx Technologies yritysten yhteistyön tuloksena tullaan näkemään kuvaa, liikettä, valoja ja ääntä sisustuksessa yhdistelevä hotellihuone. Merkittävä osa toiminnosta on ohjattavissa asiakkaan tai hotellin älypuhelimesta tai äänellä.

Best Western Plus Hotel Haagaan toteutettava virtuaalinen hotellihuone on suunnitteluvaiheessa ja konkreettisia tuloksia nähdään aikaisintaan loppuvuonna 2017.

Euroopassa ääniohjaus on vielä lapsenkengissä

Ääniohjausalalla Eurooppa kärsii kahdesta seikasta: kielestä ja palvelujen puutteesta.

1. Pienet kielialueet, kuten Suomi, kohtaavat haasteita integroituessaan älykkääseen teknologiaan. Esimerkiksi Applen iOS Siri osaa jonkinasteista suomea ja Microsoftin Word osaa sanelussa kirjoittaa suomea kohtuullisesti, mutta valtaosa kaikista uusista ääniohjaussovelluksista toimii vielä vain englanniksi.

2. Euroopassa kyse on myös palvelujen puutteesta. Vaikka Pohjoismaat muutoin ovatkin teknologian käyttöönottajina eturivin oppilaita, ja isot elektroniikkatoimijat yhdistävät omia laitteitaan Amazon Echoon ja Google Homeen, ei Pohjois-Euroopassa ole tarjolla samassa mitassa integroituja palveluita kuin Pohjois-Amerikassa. Vielä ei suomalainen voi kotisohvalta tilata äänellä Amazonin tuotteita kotiovelle.

Teksti: Eeva Puhakainen ja Teemu Moilanen, kuvat The Box /Haaga-Helia amk ja Pond

Vitriini 5/2016: Aistit rikastetussa todellisuudessa

Todellisuuden rikastaminen digitalisoimalla toimii parhaiten audiovisuaalisessa maailmassa. Hajuja tai makuja ei ole vielä pystytty digitalisoimaan.

Teksti Jouko Mykkänen ja Eeva Puhakainen

Virtuaalitodellisuuden ratkaisut ovat vahvimmillaan audiovisuaalisuudessa, näköön ja kuuloon perustuvia havaintoja rikastuttaessaan. Kaukoaistien, näön ja kuulon, aistimukset perustuvat aaltoliikkeen havainnointiin. Muut eli lähiaistit toimivat molekyylitasolla. Vaikka metsäpalo haistetaan kymmenien kilometrien päähän, varsinaisen hajun havainnointiin tarvitaan fyysisiä savumolekyylejä, jotka tunkeutuvat sieraimiin.

Hajua ja makua ei ainakaan vielä ole osattu digitalisoida, ja kosketuksenkin digitalisoiminen on kehitysasteella. Vaikka joissain rikastetun todellisuuden kokeiluissa on käytetty lähiaisteja apuna, ei kysymys ole digitalisoinnista vaan arkisista fysikaalisista lisäyksistä.

Tuoksuympäristö on hidas muutettava 

Vaikka hajujen ja makujen käyttömahdollisuudet ovat alkeelliset audiovisuaaliseen materiaaliin verrattuna, voidaan kaikkiin lisätyn todellisuuden tiloihin ja ratkaisuihin lisätä hajua. Esimerkiksi The Box -hankkeen virtuaalieläinpuiston testitilassa lisättiin kuva- ja ääniärsykkeiden lisäksi metsän tuoksua ympäristöön.

Siinä missä kuva ja ääni voidaan vaihtaa hetkessä, tuoksuympäristö ei siihen taivu. Kun hotellihuoneeseen on luotu havumetsän maisema tuoksuineen, hajun muuttaminen ei onnistu heti. Huone on tuuletettava, jotta saadaan puhdas tila uudelle hajulle.

Lisävaikeuksia tuovat tuoksujen kompleksiset rakenteet, sillä niiden tekeminen aidon oloisiksi on monimutkaista ja kallista. Kuvaaminen 3D/360-tekniikalla on jo nyt kohtalaisen edullista, mutta hajun rakentaminen vaatii uskomattoman määrän aineksia sekä ison laboratorion.

Esimerkiksi vadelman laboratoriotuoksu on vain etäisesti vadelmaa muistuttava. Vaikka on olemassa yksi tuoksumolekyyli, joka on tyypillinen ja leimallinen juuri vadelmalle, luonnossa esiintyvä vattu sisältää lukemattomasti muitakin marjoille tyypillisiä tuoksuvia molekyylejä, joiden aikaansaaminen laboratoriossa on vaikeaa.

Makuaistimus perustuu fyysiseen kontaktiin

Makuaistimukset ovat hajuakin kauempana virtuaalimaailmasta: jotta jotain voi maistaa, se pitää laittaa suuhun. Makuaistimusten lisäksi suussa aistitaan lämpötilaa ja tekstuureja. Vaikka molekyyligastronomiasta tunnetaan todellisuutta hämmentäviä annoksia, kuten gintonic-vaahto, joiden teho nojautuu nauttijan aikaisempaan kokemukseen tietystä mausta, on niissä perustana fysikaalinen todellisuus.

Moniaistimuksellisesti rikkain kokemus saadaan liittämällä fyysisiin hajuihin ja makuihin muuta digitalisoitua todellisuutta. Tämä onnistuu parhaiten ruuan ja juoman parissa, kuten The Boxin maaliskuisessa lanseerauksessa Gastro Helsinki -messuilla koettiin. Maun ja tuoksun tarinaa voi vahvistaa uskomattoman paljon audiovisuaalisilla keinoilla, kuten kuva- ja äänimaisemalla. Viinikin maistuu erilaiselta, jos pääsee kokemaan viinitarhan maisemassa viinintekijän kuvauksen terroirin vaikutuksesta viinin olemukseen.

Moniaistillinen The Box tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia gastronomisten elämysten rikastuttamiseen. Kiinnostavia mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi siirtyminen maisemista abstraktimpaan suuntaan, värien ja äänien maailmaan.

Keittiömestarit ympäri maailman tekevätkin jo yhteistyötä ääni- ja kuvataiteilijoiden kanssa luodessaan esteettisesti kestäviä ja rikkaita moniaistillisia elämyksiä. Maailmalla tämän alan pioneereja ovat Paco Ronceron Heart ja Sublimotion -ravintolat Ibizalla ja Paul Pairet’n Ultraviolet-ravintola Shangaissa.

Vitriini 5/2016, sivut 48–49

Vitriini 5/2016, sivut 48–49

Seuraavaksi sekoitetaan tuntoaistia

Hajua ja makua ei vielä ole osattu digitalisoida, mutta kosketuksen digitalisoiminen on kovassa vauhdissa. Erityisherkillä antureilla varustettuja tekoraajoja on kehitetty lääke- sekä avaruustieteen tarpeisiin vuosikymmenten ajan. Bioniikan avulla hienoimmat proteesit toimivat jo ajatuksen voimalla. Kosketusta on hyödynnetty myös markkinoinnissa interaktiivisen ruudun avulla.

 

The Box sekoittaa aistit Sauce-tapahtumassa 

Syyskuun 17.–20. päivä toteutetaan Tallinnan Telliskiven alueella The Sauce Box. Osana WTF Balticsin järjestämää Sauce 2016 -tapahtumaa The Box -konseptia hyödynnetään huippukokkien luennoilla sekä moniaistillisella Sensation-illallisella.

Illallisella yhdistetään liikkuvaa kuvaa, moniulotteisia tietokonegrafiikoita, ääniä ja tuoksuja. Toteutukseen osallistuu Oxfordin yliopistossa moniaistillista asiakaskokemusta ja tulevaisuuden ruokaa tutkinut tohtori Charles Spence sekä audiovisuaalisen taiteen ammattilaisia Virosta ja Suomesta. Tapahtuman musiikista vastaavat DJ Orkidea ja Oded Peled. Illallista arvioi ryhmä kansainvälisiä yritysvieraita, jotka ovat kiinnostuneita viemään konseptia Euroopan ulkopuolelle.

The Box -simulaatiotekniikkaa testattiin ensi kertaa Helsingin Gastro 2016 -messuilla Gastro Boxissa. Pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella Haaga-Helian Haagan kampukselle varusteltiin Box-tutkimustilan ensimmäinen versio. Siinä testataan ja varmennetaan välineistön toimivuutta ja selvitetään simulaatioiden sisällön tuotantoon liittyvät aikataulu- ja kustannushaasteet. Haaga Box mahdollistaa aistiteknologian projektityöt. Hankkeen edetessä tietoa voidaan soveltaa paremmin toimialan kehittämiseen.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Tekesin The Box -yhteishankkeessa syntyy vuosina 2016–2018 useita rikastetun todellisuuden palveluympäristöjä, joissa asiakkaat kokevat ainutlaatuisia elämyksiä. Hanke tarjoaa yrityksille uudenlaista palvelutilojen ja tuotteiden testaus- ja mittausalustaa. The Boxin yhteiskumppaneita ovat Manchester Metropolitan University, Universidado do Algrave, Hotelschool den Hague sekä useat yritykset. Lisätietoja www.thebox.fi 

 

Blogi: Elämystila Gastro Box tarjoaa rikastetun todellisuuden palvelukokemuksen

Elämystila The Box on Haaga-Helian ja Tekesin yhteishanke, joka synnyttää vuosina 2016-2018 useita rikastetun todellisuuden palveluympäristöjä. Gastro Boxissa testataan eri aistikokemusten, kuten tuoksun, maun, äänien ja värien, vaikutusta palvelukokemukseen.

Ajattele, että asut helsinkiläisen hotellin huoneessa ja heräätkin aamulla sademetsästä. Tai syöt koko suvun voimin pariisilaisessa bistrossa. Siis koti-Suomessa. Chansonit soivat ja edessäsi astelevat uljaat pariisittaret. The Box muuntaa tekniikan avulla yksinkertaisen tilan elämyskokemukseksi.

The Boxia testattiin ensi kertaa yleisön kanssa Gastro 2016 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Toimittajat ja bloggaajat pääsivät virtuaaliselle makumatkalle suomalaiseen luontoon. Nautimme Sami Rekolan valmistamia ihania makupaloja virran solistessa, kesäheinän huojuessa ja maisemien vaihtuessa ympärillämme Ihan tavallisessa kontissa Messukeskuksen keskellä.

Todella kiinnostava kokemus ja ruoka muotoiltu kunkin maiseman mukaan. Kala-alkupala maistui mainiolta rantakivien seassa tarjoiltuna. Riimihärkä oli koristeltu taustan sammaleiseen maisemaan sopivaksi.

Elämysalan yritysten kannattaa tarttua tähän hankkeeseen ja pohtia, millaisia mahdollisuuksia tästä saisi omaan tuotekehitykseen. The Box on loistava paikka kaikille hotelli-, ravintola- ja matkailualan yrityksille testata omia palveluita. Ja oiva lisä kansainväliseen matkailumarkkinointiin.

Tulevaisuudessa rikastetun todellisuuden käyttäminen voisi säästää esimerkiksi ravintolan remonttikuluja. Koko setin uusimisen sijaan muunnetaan ympäristöä tuoksuin, valoin, kuvin ja äänin. Perusasetelma voi pysyä samana.

The Box siirtyy messujen jälkeen Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Haagan kampukselle, jossa Haaga-Helian opiskelijat saavat temmeltää uutta luoden. Rikastettua todellisuutta tullaan jatkossa näkemään myös vientituotteena, kun sillä tuodaan Joulupukki omassa asuinympäristössään kiinalaisten lasten ulottuville ja Ähtärin eläinpuisto tulee saamaan asukkeja maailman ääristä..